On tärkeää huomata, millaisia keinoja itsellä on jo käytössä oman mielenterveyden tukemiseksi. Pienet muutokset arkeen voivat vaikuttaa merkittävästi omaan oloon.
Arki vaikuttaa mielenterveyteen
Arjen tekemisillä on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Mielekäs tekeminen ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille. Kehon hyvinvointi vaikuttaa mielen hyvinvointiin, koska aivot ovat osa kehoa.
Mistä arjen hyvinvointi koostuu?
Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä.
Arjen rutiinit voivat tuntua joskus raskailta, erityisesti silloin, jos mielenterveydessä on haasteita. Muutosten tekeminen voi tuntua ylivoimaiselta, kun elämässä on kuormitusta.
Vaikeassa elämäntilanteessa ei tarvitse yrittää korjata tai muuttaa kaikkea. Huomaa, mikä arjessasi jo sujuu. Pidä niistä asioista kiinni.
Miten arkesi sujuu?
Voit tarkastella omaa arkeasi alla lueteltujen osa-alueiden pohjalta.
Löydätkö omasta elämästäsi listalta löytyviä asioita?
Mikä toimii jo? Mistä haluat pitää kiinni?
Mitä asioita haluaisit arjessasi muuttaa? Onko nyt sopiva hetki muutokselle?
Millaisia takaiskuja saatat kohdata pyrkiessäsi muutokseen? Mikä auttaisi silloin?
Sopiva toimeliaisuuden määrä riippuu ihmisestä ja elämäntilanteesta. Kuuntele itseäsi: tuntuuko siltä, että elämässäsi on sopivasti sisältöä?
Tekemisten ja toimintojen ei tarvitse olla mitään suurta. Arjen perusasiat, kuten ruoanlaitto, harrastukset, siivoaminen ja itsestä huolehtiminen ovat kaikki toimintoja.
Toimeliaisuuden on hyvä olla tasapainossa omien voimavarojesi, kykyjesi ja mahdollisuuksiesi mukaan. Millaisista toimista olet ennen nauttinut?
Joskus toimeliaisuutta voi olla liikaa ja silloin on syytä jarruttaa. On tärkeää huomata, nautitko todella harrastuksistasi ja muista tekemisistäsi vai teetkö niitä jostakin muusta syystä.
Arki
Perusasioista suoriutuminen luo rytmiä arkeen ja tuo mielihyvää lähes huomaamatta.
Osallisuus työ- tai opiskeluporukassa tai muussa yhteisössä tuo elämään sisältöä.
Liikunta tai muut harrastukset antavat mielihyvää.
Työelämä
Myös mielekäs työ tuo elämään merkityksellisyyttä ja mielihyvää. Mielihyvää tuova työ voi olla palkkatyötä tai esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Toisaalta pitkittynyt työstressi voi heikentää arjen hyvinvointia.
Onko työmääräsi tasapainossa vapaa-ajan kanssa?
Onko työsi edes joltain osin mielekästä?
Onko jotain, jota voisit muuttaa työtavoissasi, jotta työtyytyväisyytesi lisääntyisi?
Yhteys muihin ihmisiin on tärkeää. Asioista puhuminen, yhdessä tekeminen tai ihan vain läsnäolo vähentävät stressiä.
Ketkä ihmiset ovat juuri sinulle tärkeitä? Pidätkö heihin tarpeeksi yhteyttä? Yksikin ystävä on kallisarvoinen. Oma perhe ja sukulaiset voivat olla tärkeitä verkostoja.
Uudet ihmissuhteet
Kaipaatko uusia ihmissuhteita? Uusien ystävien etsiminen voi tuntua isolta askeleelta. Helpointa on aloittaa menemällä paikkoihin, joissa on muita ihmisiä. Muiden seura voi virkistää, vaikka läheisiä suhteita ei heti syntyisikään.
Uusia ihmissuhteita voi löytää opiskelun tai työn kautta. Harrastuksissa, yhteisöissä tai kerhoissa on mahdollista tavata samoista asioista kiinnostuneita henkilöitä.
Kuormittavat ihmissuhteet
On tärkeää myös huomata, jos elämässäsi on sellaisia ihmissuhteita, jotka aiheuttavat sinulle pahaa oloa ja kuormitusta. Tunnistatko sinä sellaisia? Onko niitä mahdollista rajata?
Säännöllinen uni-valverytmi ja riittävä yöuni ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille. Unen tarve on hyvin yksilöllistä, ja se vaihtelee iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisella unen tarpeeksi määritellään usein noin 7–9 tuntia vuorokaudessa.
Jos yöunet jäävät vähäisiksi, ei oloa kannata yrittää piristää ylenmääräisellä kahvin tai muiden kofeiinipitoisten juomien nauttimisella. Liiallinen kofeiini voi lisätä ahdistuksentunteita ja haitata seuraavan yön unta.
Kannattaa välttää pitkiä päiväunia. Ne häiritsevät tulevan yön unta.
Satunnainen unettomuus on vaaratonta, mutta jatkuvaan unettomuuteen on syytä hakea apua. Mielenterveystalosta löytyy Unettomuuden omahoito-ohjelma.
Unen lisäksi muu lepo on myös tärkeää. Jos arki on liian tiukasti aikataulutettua, ei palautumiselle jää aikaa.
Liikunta auttaa purkamaan ahdistuksen kehossa virittämää kiihtyneisyyttä ja hälytystilaa. Liikunta lievittää myös ahdistuneisuuden fyysisiä oireita, kuten pahoinvointia ja vapinaa.
Liikunta on tehokas masennuksen hoitokeino. Jo puolen tunnin kävely kolme kertaa viikossa kohottaa mielialaa.
Liikunnan aloittaminen tai lisääminen on monille vaikeaa. Onkin tärkeää olla armollinen itselleen. Lisää liikuntaa arkeesi sinulle sopivalla tavalla ja pienin askelin.
Muista, että kaikki liike on hyvästä. Liikunta voi olla hyötyliikuntaa, matkojen taittamista jalan tai pyörällä, marjastusta, siivoamista, pihaleikkejä ja mitä hyvänsä, missä keho liikkuu.
Jos liikut jo runsaasti, on syytä kiinnittää huomiota myös riittävään lepoon.
Monipuolinen ravinto ylläpitää hyvää toimintakykyä ja mielialaa. Nälkäisenä vaikeat tunteet voimistuvat.
Syömällä hyvin annat aivoillesi ja kehollesi energiaa. Hyvät ruokailutottumukset parantavat keskittymiskykyä, koordinaatiota, motivaatiota, muistia ja stressin sietoa. Säännöllinen ruokailurytmi rytmittää myös päivää.
Tärkeintä on se, että ylipäätään syöt säännöllisesti. Jos voimavarat eivät riitä ruoanlaittoon, käytä valmisruokia.
Mielihyvän ja ilon kokemukset lisäävät hyvinvointia. On hyvin yksilöllistä, mistä kukin nauttii. Onkin tärkeää, että tiedät, mitkä asiat tuottavat iloa juuri sinulle.
Pohdi, lisäävätkö asiat hyvinvointiasi myös pitkällä tähtäimellä. Uupuneena voi olla altis sortumaan haitallisiin pikaratkaisuihin. Esimerkiksi jatkuva lohtusyöminen tai ylenpalttinen netissä surffaaminen voivat hetkellisesti helpottaa oloa, mutta olla pidemmällä tähtäimellä haitaksi.
Mielihyvää voi oppia lisäämään arkeen. Laadi oma mielihyvävarasto listaamalla ylös sinulle miellyttäviä asioita. Yritä miettiä mahdollisimman monta pientä ja konkreettista asiaa.
Säännöllinen päihteiden käyttö on yhteydessä mielenterveysongelmiin.
Ei ole useinkaan helppoa sanoa, johtuuko päihteiden käyttö mielenterveysongelmasta vai toisin päin.
Mielenterveysongelmat altistavat alkoholinkäytölle, jos vaikeaa oloa pyritään helpottamaan alkoholilla. Toisaalta alkoholinkäyttö itsessään altistaa mielenterveysongelmille.
Jos päihteiden käyttösi ei aiheuta harmeja, hienoa.
Jos tunnistat päihteiden käytön aiheuttavan haittoja arkeesi, pohdi tätä tarkemmin. Mitä haittoja juuri sinulle aiheutuu? Voisitko vähentää päihteiden käyttöä tai jopa lopettaa päihteiden käytön kokonaan?
Pohdi
Minkä kaiken olet itse huomannut vaikuttavan hyvinvointiisi?
Milloin olosi on parhaimmillaan?
Milloin huonoimmillaan?
Kuuntele itseäsi
Itsensä kuunteleminen on tärkeää, kun teet muutoksia arkeesi.
Joskus on syytä astua epämukavuusalueelle löytääkseen paremmin toimivia arkirutiineja.
Joskus taas on tärkeää sallia itselleen epätäydellisyyttä ja vähentää vaatimuksia.
Tunnistatko itse, kumpaa tarvitset tässä hetkessä enemmän?
Seuraavalla videolla (01:31) asiantuntija kertoo, miten uni, ruokailu, liikunta, sosiaaliset suhteet sekä mielekäs tekeminen tukevat mielenterveyttä.
Seuraavalla videolla (02:05) ihmiset kertovat, miten arjen rutiinit vaikuttavat heidän mielenterveyteensä.
Muistele onnistumisia
Muistele hetkeä, jolloin olet pystynyt huolehtimaan perustarpeistasi tavalla, joka tuntui vaivattomalta ja sinulle sopivalta. Voi olla, että kyseessä on pidempi jakso elämästäsi tai ehkä vain yksi päivä tai lyhyempi hetki. Mikä auttoi sinua silloin?
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.