Kehon oireet ja ylivirittyneisyys
Toiminnalliset oireet liittyvät keskushermoston säätelyyn, herkistymiseen ja ylivirittyneeseen tilaan. Toiminnalliset oireet ovat todellisia oireita. Ne eivät siis ole niin kutsuttua luulosairautta tai kuviteltuja.
Mitä toiminnalliset oireet ovat?
Toiminnalliset oireet ovat hyvin yleisiä ja oireiden kirjo on laaja. Yksilöllä voi esiintyä yksi rajattu oire tai useita erilaisia oireita.
Oireet voivat olla esimerkiksi kipuja, uupumusta, aivosumua, tärinää, vatsaoireita tai lihasheikkoutta. Ne voivat myös liittyä johonkin olemassa olevaan sairauteen niin, että sairaus ei kuitenkaan täysin selitä oireiden voimakkuutta tai kestoa.
Toiminnalliset oireet ovat elimistön tai elimen toiminnan häiriöitä. Tällöin elimissä itsessään ei ole vikaa.
Lieviä toiminnallisia oireita esiintyy kaikilla. Niitä voivat olla esimerkiksi ajoittainen vatsakipu tai päänsärky. Oireita ei aiheuta sairaus, vaan ne kuuluvat normaaliin kehon toimintaan ja ne menevät ohi itsestään. Usein niitä ei edes mielletä toiminnallisiksi oireiksi.
Miten ylivirittyneisyys vaikuttaa oireisiin?
Keskushermostossa tapahtuu monimuotoisia automaattisia reaktioita uhkaavissa tai haastavissa tilanteissa. Se on osa normaalia elimistön toimintaa.
Autonominen hermosto
Tahdosta riippumaton eli autonominen hermosto vaikuttaa peruselintoimintoihin. Se säätelee verenkiertoa, hengitystä ja ruoansulatusta.
Autonomisessa hermostossa on kaksi osaa:
- sympaattinen hermosto aktivoi niin sanotusti ”pakenemaan tai taistelemaan”
- parasympaattinen hermosto puolestaan rauhoittaa ja palauttaa kehoa ja mieltä
Autonomisen hermoston vaikutukset kehoon välittyvät muun muassa tahdosta riippumattomien lihasten, immunologisen järjestelmän ja sisäeritysrauhasten kautta.
Kuormitustila herkistää keskushermostoa
Esimerkiksi pitkään jatkunut kuormitustila voi aiheuttaa sen, että keskushermosto herkistyy kehosta ja ympäristöstä tuleville viesteille. Tällöin keskushermoston reaktiot mahdollisiin uhkiin tai haasteisiin muuttuvat nopeammiksi, automaattisiksi ja voimakkaammiksi.
Ylivirittyneisyys
Elimistössä kaikki säätelyjärjestelmät ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kun sympaattinen hermosto on voimakkaasti tai pitkittyneesti toiminnassa, ja kehon toiminnot käyvät ikään kuin ylikierroksilla, puhutaan ylivirittyneisyydestä.
Ylivirittyneisyyden merkkejä voivat olla esimerkiksi
- vaikeus rentoutua tai rauhoittua
- univaikeudetruoansulatus
- vaikeudet
- stressinsietokyvyn madaltuminen
- levottomuus
- keskittymisvaikeudet
- sisäinen tärinä
- lihasjännitys
Mikä auttaa ylivirittyneisyyteen?
Rentoutumisen harjoittelu
Moni on huomaamattaan kehollisesti jännittynyt ja hengittää pinnallisesti. Tämä tapa on saattanut kehittyä pitkän ajan kuluessa, eikä sitä tiedosta. Asian huomaaminen ja siitä tietoiseksi tuleminen on ensimmäinen askel tilanteen muuttamiseksi.
Kehon rentouttaminen ja tasapainoinen hengitys ovat keino rauhoittaa autonomista hermostoa.
Rentoutuminen on taito, jota voi harjoitella. Erilaiset ohjatut harjoitukset voivat auttaa harjoittelussa. Harjoituksia löydät Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, kuten rentoutuksen ja hengityksen omahoito-ohjelmasta.
Myös monet arkiset asiat, kuten metsässä kävely, kirjan lukeminen, keskustelu ystävän kanssa tai lämmin suihku voivat rentouttaa ja laskea ylivirittyneisyyttä.
Huolien käsittely
Huolet aktivoivat ajattelua ja aivotoimintaa. Se virittää myös kehoa.
Huolet kuuluvat jossain määrin kaikkien elämään. Niitä voi kuitenkin oppia käsittelemään siten, etteivät ne ylläpidä kehon ylivirittymistä. Esimerkiksi huolihetki-harjoitus voi olla hyödyllinen.
Stressin ja kiireen vähentäminen
Kiire aktivoi sympaattista hermostoa. Pitkään jatkuessaan kiireinen arki voi lisätä ja ylläpitää hermoston ylivirittyneisyyttä. Onko arjessasi hetkiä, jolloin hermosto pääsee rauhoittumaan?
Stressi aiheuttaa kehon ylivirittyneisyyttä lisääviä hermostollisia ja hormonaalisia muutoksia. Stressiä aiheuttavia asioita kannattaa tarkastella ja pyrkiä muuttamaan, jotta stressin määrä vähenisi.
Aina ei ole mahdollista vaikuttaa stressiä aiheuttaviin asioihin. Silloin kannattaa pyrkiä palautumaan stressistä mahdollisimman hyvin. Toimivia keinoja ovat esimerkiksi liikkuminen, rentoutuminen ja mielihyvää tuottava tekeminen.
Kaikki mukava tekeminen ei rentouta
Myös mukavista asioista voi seurata ylivirittyneisyyttä, ja hermosto vaatia rauhoittumista niiden jälkeen.
Myöskään kaikki rentouttavaksi koettu ei välttämättä ole kehoa palauttavaa tai rentouttavaa. Esimerkiksi
- sosiaalisen median selailu voi tuntua rentouttavalta, mutta saattaa voimakkaan ja aktivoivan ärsyketulvan vuoksi ylläpitää ylivireystilaa.
- alkoholi voi tuoda hetkellisesti rentouden tunteen. Sekään ei pitkällä tähtäimellä rauhoita elimistöä eikä sen käyttöä ylivirittyneisyyden purkamiseksi voi suositella.
Miten toiminnallisia oireita hoidetaan?
Toiminnallisia oireita hoidetaan yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Toiminnallisten oireiden kuntouttamiseen on olemassa tehokkaita ja toimivia hoitokeinoja.
Oireiden lievittymisen kannalta on tärkeää oppia ymmärtämään oman kehon toimintaa ja oireiden luonnetta.
Lisäksi voidaan käyttää monimuotoisia hermostoon vaikuttavia keinoja. Näitä voivat olla rauhoittumisharjoittelu tai uudenlaisten reagointitapojen opettaminen hermostolle.
Ymmärrys oireiden luonteesta
Olennaista toipumisen ja toimintakyvyn palautumisen kannalta on oppia ymmärtämään oireiden syntymekanismeja ja niitä ylläpitäviä tekijöitä. Pitkittyneiden kehon oireiden omahoito-ohjelma tarjoaa tietoa ja harjoituksia.
Elimistön rauhoittamiskeinot
Hyödyksi toipumiselle on myös edistää ja tehostaa itselle soveltuvia rentoutumisen ja elimistön rauhoittamisen keinoja. Niiden avulla keho ja mieli pääsevät palautumaan ja hermoston säätelyjärjestelmien toiminta tasapainottumaan.
Automaattisten reaktioiden uudelleenohjelmointi
Oireiden pitkittyessä tai ollessa merkittävästi toimintakykyä heikentäviä voi olla lisäksi tarpeen opetella uudenlaisia ajattelun ja toiminnan tapoja. Niillä pyritään ohjelmoimaan hermoston automaattisia reaktioita uudelleen hyvinvointia paremmin tukeviksi.
Näitä tapoja opetellaan muun muassa kehon rauhoittamiskeinojen avulla sekä pyrkimällä siedättymään oireita aiheuttaville asioille.
Tässä avuksi voi olla esimerkiksi Pitkäaikaisten ja haittaavien kehollisten oireiden nettiterapia. Siinä pääsee tutustutaan hermoston toimintaan kehon oireiden taustalla, harjoitellaan elimistön reaktioiden rauhoittamista sekä tarkastellaan oireita ja omaa tilannetta uudesta näkökulmasta.
Hoidossa keskeistä on
- oppia ymmärtämään, mistä oireissa on kysymys
- harjoitella keinoja hermoston tasapainon edistämiseksi
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehd
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
Nuorten sosiaalisen ahdistuneisuuden nettiterapia on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille. Muut nettiterapiat ovat tarkoitettu yli 16-vuotiaille.