Syömistapakysely (BES)

Kyselyssä on joukko väittämiä ryhmiteltyinä. Valitse jokaisesta kohdasta vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa tämänhetkistä tilannettasi.

• Kysely laskee pisteet automaattisesti, mutta vastauskohtaiset pistemäärät ovat nähtävissä myös vastausvaihtoehtojen yhteydessä. 
• Vastausvaihtoehtojen määrä ja vastausten pisteytystapa vaihtelee kysymyksestä riippuen 
• Loppupistemäärä on kaikista vastauksista saatujen pisteiden summa, ja sen vaihteluväli on 0–46.

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa ruokailutottumukset ovat normaaleja eikä merkittävää ahmimistaipumusta ole. Tällöin ruokailu on useimmiten säännöllistä ja tapahtuu vain nälän yhteydessä. Syöminen ei yleensä muutu hallitsemattomaksi, siihen ei liity erityisiä syyllisyydentunteita eivätkä ajatukset pyöri jatkuvasti ruokailun ympärillä. 

Ajoittainen liiallinen syöminen on tavallista lähes kaikille ihmisille eikä se välttämättä ole merkki häiriintyneestä syömisestä. On tavallista, että silloin tällöin tulee syötyä enemmän kuin oli tarkoitus. Näin tapahtuu etenkin silloin, kun on ollut pitkään nälkäinen. Tämän takia erilaiset laihdutuskuurit lisäävät yleensä ahminnan riskiä. Jos ahminta lisääntyy laihdutuskuurin aikana, kannattaa riittävään energiansaantiin ja säännölliseen ruokailurytmiin kiinnittää erityistä huomiota. 

Omahoito-ohjelma 

Jos kuitenkin tuntuu, että syömistottumuksissa on parantamisen varaa ja on halua löytää tasapainoisempi suhtautuminen ruokaan, voi Ahminnan omahoito-ohjelmasta olla hyötyä. Ohjelmassa opetellaan säännöllistä ruokailurytmiä sekä sallivampaa ja terveempää suhtautumista omaan kehoon ja syömiseen. 

Voinnin kartoittaminen 

Tilanteessa, johon tämä pistemäärä viittaa, ei ole merkittävää ahmimistaipumusta. Jos syöminen kuitenkin tuntuu ongelmalliselta, on mahdollista, että oireilu liittyy johonkin muuhun mielenterveyden ongelmaan. Esimerkiksi masennukseen liittyy joskus kohonnutta ruokahalua. Jos mieliala tuntuu alavireiseltä, kannattaa täyttää Masennuskysely (BDI-21).  

Normaali- tai alipainoisten henkilöiden, jotka pohtivat, onko suhtautuminen ruokaan tai painoon vääristynyt, kannattaa täyttää Syömishäiriöseula (SCOFF). 

• Ahminnan omahoito-ohjelma
• Syömishäiriöseula
• Masennuskysely

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on taipumusta ahmintaan. Ahmiminen on vaikeusasteeltaan kohtalaista. 

Ahmittaessa syödään suuria ruokamääriä kerralla lyhyessä ajassa. Hallinnan tunne syömisestä katoaa, eikä syömistä pysty lopettamaan. Suurin osa syömisestä tapahtuu yleensä yksin. 

Ahmittaessa syömisen tarkoitus ei enää ole pelkkä kehon ravitseminen, vaan syöminen on saanut muita merkityksiä. Sillä saatetaan esimerkiksi yrittää hallita negatiivisia tunteita. Ahminnan jälkeen koetaan tyypillisesti esimerkiksi häpeää, masennusta tai itseinhoa. Ajatukset saattavat pyöriä jatkuvasti ruuan ympärillä myös ruokailujen ulkopuolella. Ahminta vaikuttaa haitallisesti niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin hyvinvointiin. 

Avun hakeminen 

Ahmintaan liittyvien syyllisyyden ja häpeän tunteiden takia avun hakeminen voi tuntua vaikealta. Tässä tilanteessa on kuitenkin tärkeää löytää tasapainoisempi suhtautuminen ruokaan. Oleellista muutoksessa on laihduttamisen sijaan pyrkiä syömään säännöllisesti, terveellisesti ja riittävästi. Tässä voi auttaa esimerkiksi Ahminnan omahoito-ohjelma. Ohjelmassa opetellaan säännöllisen syömisen lisäksi suhtautumaan omaan kehoon ja syömiseen sallivammin. Lisäksi siinä pureudutaan ahminnan taustalla vaikuttaviin ajatuksiin ja tunteisiin. 

Muut ongelmat 

Normaali- tai alipainoisten henkilöiden kannattaa täyttää myös Syömishäiriöseula (SCOFF). 

• Ahminnan omahoito-ohjelma
• Syömishäiriöseula

Tämä pistemäärä viittaa tilanteeseen, jossa on taipumusta ahmintaan. Ahmiminen on vaikeusasteeltaan vakavaa. 

Tämän pistemäärän kuvaama tilanne saattaa liittyä syömishäiriöön, jota nimitetään ahmintahäiriöksi. Varsinainen diagnoosi perustuu aina lääkärin tekemään selvitykseen, eikä tämän kyselyn pohjalta voi tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.  

Ahmittaessa syödään suuria ruokamääriä kerralla lyhyessä ajassa. Hallinnan tunne syömisestä katoaa, eikä syömistä pysty lopettamaan. Suurin osa syömisestä tapahtuu yleensä yksin. 

Ahmittaessa syömisen tarkoitus ei enää ole pelkkä kehon ravitseminen, vaan syöminen on saanut muita merkityksiä. Sillä saatetaan esimerkiksi yrittää hallita negatiivisia tunteita. Ahminnan jälkeen koetaan tyypillisesti esimerkiksi häpeää, masennusta tai itseinhoa. Vaikeusasteeltaan vakavassa ahminnassa syömisen ongelmat vaikuttavat merkittävästi niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin vointiin ja koko elämä pyörii ruoan ympärillä. 

Avun hakeminen 

Ahmintaan liittyvien syyllisyyden ja häpeän tunteiden takia avun hakeminen voi tuntua vaikealta. Tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää löytää terveempi suhtautuminen ruokaan. Jos hoitokontaktia ei vielä ole, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. Hoitoon hakeutumisesta voi lukea lisää Mielenterveyspalvelut-osiosta.  

Tämän pistemäärän kuvaamassa tilanteessa on todennäköisesti hyötyä myös omatoimisesta työskentelystä syömistottumusten muuttamiseksi. Oleellista muutoksessa on laihduttamisen sijaan pyrkiä syömään säännöllisesti, terveellisesti ja riittävästi. Apuna voi käyttää esimerkiksi Ahminnan omahoito-ohjelmaa. Ohjelmassa opetellaan säännöllisen syömisen lisäksi suhtautumaan omaan kehoon ja syömiseen sallivammin. Lisäksi siinä pureudutaan ahmimisen taustalla vaikuttaviin ajatuksiin ja tunteisiin. 

Muut ongelmat 

Painon ollessa normaali tai normaalia alhaisempi, voivat oireet liittyä johonkin muuhun syömishäiriöön. Tässä tapauksessa kannattaa täyttää syömishäiriöseula (SCOFF). 

• Ahminnan omahoito-ohjelma
• Syömishäiriöseula